Kävin pyörähtämässä Pyhäjärven Alkossa: ”Hei moido. Löytyyks teilt Schloss Johannisberg 2021 Grunlack Riesling valkkarii, kun tehdään vähä niinku vegaanist brunssii huomenna”. Myyjä: ”Tuuppa Uolevi kahtoon ko Hesan hinttari halluu turpaan”. Ostin Kossun kun suosittelivat.

Pirkko: ”Viedään tyttö sinne synttäreille ja siinä välissä vois käydä Ikeassa”. Minä: ”Ööh, niin jaa joo onko se nyt pakko”? ”No käy sä vaikka Puuilossa tai Motonetissä sillä aikaa. Mä käyn siellä Ikeassa”. Tästäkin tuli varsin kelpo sunnuntai.

Olen saapunut elämässäni risteyskohtaan jossa minun pitää tehdä päätös. Kuuntelisinko Lynyrd Skynyrd yhtyeen levyn Street Survivors vai M. A. Nummisen Perkele! Lauluja Suomesta. Päättäkää te.

Pirkko: ”Mulla ois sulle yks kysymys”. ”No kerro”. ”Mitä mieltä sä niinku rakennusalan ammattilaisena oot siitä, että tuolla autotallin räystäskourussa kasvaa voikukkaa”? ”Joo selväksi tuli. Menen putsaamaan”. Päänaukominen on taitolaji ja pirkko sen osaa.❤️

Kenkälusikka on löytynyt ja pirkko värkkää lihapiirakoita. Tästä tulee kiva päivä. Hyvää huomenta ystävät.

Tajusin juuri elämän tarkoituksen. Olla murehtimatta.

Tänä aamuna elämäni oli taasen vaikeaa ja täynnä harmitusta. Jouduin taistelemaan työkenkäni jalkoihin ilman kenkälusikkaa, koska se oli mennyt kadoksiin. Myöhemmin minulle valkeni, että tätä se on, kun ihminen alkaa olemaan ns. ehtoopuolen poppari. Hyvää huomenta ystävät.

Hei kaikki täysi-ikäiset naiset. Olen juuri eroamassa oleva keski-ikäinen mies Uudeltamaalta. Terveydentilani on ihan jees ja rahaakin löytyy sen verran, että laskut saa maksettua. Ulkonäkö? No kauneus on katsojan silmissä. Ota rohkeasti yhteyttä. Pirkko miksi vihaat minua?

Aina yhtä huvittavaa lukea, kun jonkin puolueen kannattaja tekee selväksi oman älyllisen osaamisensa tyyliin: ”Teijän puolue on ihan tymhiä ja syökkää kakka”. Tietenkin päälle vielä lisätään joku naseva vastapuolta halventava meemi. Tätä lisää kiitos.

Tyttären kaveri kylässä ja keskustellaan ruokapöydässä. Kaveri: ”Joidenkin eläinten talviuni on muuten talvihorros ja eroaa…”. Meidän tytär: ”Joo joo mutta mää näin semmosen videon missä joku äijä työntää nuudelin niinku nenää ja ottaa sen suusta ulos. Oikeesti”! Sillälailla

Hörpin aamukahviani tässä sohvalla ja selaan tätä äksää. Ranskassa ei näytä olevan kovin fiksu meininki tällä hetkellä, mutta minulla on ratkaisu meille vastaisuuden varalle. Karkoitetaan lukiolaiset Suomesta oitis. Hyvää huomenta ystävät.

Vanhusten vierailun saldo -Jussilta pitää ottaa ajokortti pois -Tuulan verenpaine heittelee -Liisa ei suostu käyttämään kuulolaitetta -Tertulla on ulko- sekä sisärollaattori Ja minun pitää ehdottomasti alkaa loukuttamaan supikoiria ja minkkejä. Heti! Nyt sitä Jaloviinaa.

Tulevasta sen verran, että tänään vaatimattomaan pirttiimme saapuu kestittäväksi anoppi ja vanhempani. Tiedossa kepeää keskustelua sairauksista ja vinkkejä siitä kuinka minun tulisi elämääni elää. Kahviakin ryystävät litratolkulla. Hyvää huomenta ystävät.

Tämmöinen työmaa tänään. Muistutuksena teille kansalaiset, ettei olohuoneen pöydällä avotulella ruuan valmistaminen ole järkevää. Mukavaa viikonloppua ystävät.

Taas on koittanut se aika vuodesta, kun pirkko ja minä säädämme lämmitystä vuorotellen torpassa. Pirkon mielestä napakka +23° on kiva ja minä taasen viihdyn +19° lämpötilassa. Pirkko ei tosin tiedä, että kävin säätämässä lämmityslaitteen itselleni mieluiseen tilaan. Näin.

Joskus ihmispololle tapahtuu hyviä asioita, kun vain istuu sohvalla ihan rauhassa. Minä: ”On vähä ohut olo synttärikemujen jälkeen”. Pirkko: ”No jos mä teen sulle vaikka pitsaa”? ”Se kyllä auttaisi, kiitos kulta”. Pirkko❤️

Näin pienenä rakennusalan yrittäjänä ajattelin juoda itseni hengiltä, kun vasara ei enää pysy kädessä.

Typerä koko eläkejärjestelmä. Paiskotaan reippaasti hommia loppuun asti ja kartutetaan valtion kassaa, eikä vetelehditä yhteiskunnan elätteinä. Sitten viimeisenä työnä kukin voi nikkaroida itselleen arkun ja kaivaa hautakuopan. Suomi nousuun!

Naapurin vanha isäntä: ”Tuukko auttaa, ku tuuli on kaatanu yhen koivun pihalta? Ei oikein yksin pärjää”. Menin ja raivattiin karahka nippuun. Pari tuntia kului ja oveen koputettin. Avasin: ”Tossa ois teille vähän suppilovahveroita ja kiitos vielä kerran”. Ämpärillinen!