Päihdetyötä ja ennaltaehkäisyä saa toki vastustaa ja jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Kalliiksi se kyllä tulee inhimillisesti ja taloudellisesti. Kun jotain väittää niin faktat olisi silti hyvä pitää mukana. Näkemys valtakunnan poliitikkojen suuresta määrästä on sote-järjestöjen hallinnossa ei perustu faktoihin. Todellisuus poliitikkojen osuudesta on noin 2 prosenttia. Siltä osin kuin itse asiaa tunnen niin suurin osa järjestöistä ei maksa palkkioita hallitustyöstä vaan luottamustoimi on puhdasta vapaaehtoistyötä. Faktoja: ts.fi/a/7023075 "Tarkastelimme 199:n suurimpia STEA-avustuksia saaneen sote-järjestön hallituksen kokoonpanoa selvittääksemme, mitkä tahot ovat edustettuina ja siten käyttävät päätösvaltaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallituksissa. Keräsimme järjestöjen hallitusten kokoonpanoja koskevat tiedot vuosien 2023–2024 vaihteessa julkisista lähteistä." "Hallitusten 1605:stä jäsenestä poliitikkojen osuus oli hyvin pieni, sillä nykyisiä ja entisiä valtakunnan poliitikkoja oli vain reilut kaksi prosenttia. Sen sijaan hallitusten jäsenissä korostuivat erilaiset asiantuntijat, joita oli lähes 40 prosenttia. Järjestöammattilaisia, asianosaisia ja kansalaisaktiiveja oli kaikkia noin viidennes. Poliitikkojen osuus oli siis tarkastelemistamme ryhmistä selvästi pienin. Järjestöjen palkatuista toiminnanjohtajista entisiä valtakunnan poliitikkoja oli vain muutama."

Valitettavasti EHYT on saanut kokea häiriköintiä ja disinformaation levittämistä pitkään. En tiedä motiiveja ja olen hiljentänyt nämä henkilöön käyvät tilit. Tässä alla some-kirjoitus EHYTin Elokolo-kohtaamispaikoista. Kirjoitusta ei ole kukaan pyytänyt. Huomasin sen sattumalta tänä aamuna ja lainaan luvan kanssa. "Elokolo – paikka, jota ei saisi menettää Jäin eläkkeelle 1.5.2026. Olin EHYT ry:n ylläpitämässä Lahden Elokolossa toiminnanohjaajana. Kun katson nyt taaksepäin työvuosiani, ymmärrän ehkä vielä paremmin, kuinka tärkeää työtä Elokolossa ja EHYT ry:ssä tehdään. Elokolo ei ole minulle koskaan ollut vain työpaikka. Se on ollut paikka, jossa ihmiset kohtaavat toisensa sellaisina kuin ovat. Monelle kävijälle se on ollut päivän tärkein paikka – paikka, johon voi tulla ilman ajanvarausta ja jossa joku kysyy: "Mitä sinulle kuuluu?" Se voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta yksinäiselle ihmiselle se voi merkitä todella paljon. Olen nähnyt Elokolossa monenlaisia elämäntilanteita. On ollut iloa ja surua, onnistumisia ja pettymyksiä. On ollut ihmisiä, jotka ovat kamppailleet päihteiden kanssa, yksinäisyyden, työttömyyden tai syrjäytymisen kanssa. Mutta olen nähnyt myös sitä, kuinka ihminen alkaa löytää uudelleen uskoa itseensä ja elämäänsä. Siinä on Elokolon voima. EHYT ry:n tekemä työ on tässä kokonaisuudessa erittäin tärkeää. EHYT tekee ehkäisevää päihdetyötä ja pyrkii vahvistamaan ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta. Elokoloissa tämä työ näkyy aivan tavallisten ihmisten arjessa – kohtaamisina, keskusteluina, vertaistukena ja yhdessä tekemisenä. Minulle on ollut tärkeää, että EHYT on mahdollistanut tällaisen matalan kynnyksen toiminnan. Kaikki ihmiset eivät tarvitse viranomaispalvelua. Joskus ihminen tarvitsee ensin turvallisen paikan, kahvikupin, toisen ihmisen ja tunteen siitä, että hän kuuluu johonkin. Ja juuri sitä Elokolo voi tarjota. Mitä tapahtuu, jos Elokolot loppuvat? Tämä on kysymys, jota meidän pitäisi kaikkien miettiä. Jos Elokolo sulkee ovensa, ei katoaisi vain yksi tila. Katoaisi yhteisö. Monelta ihmiseltä katoaisi paikka, johon lähteä aamulla. Katoaisivat tutut ihmiset, joiden kanssa on totuttu juttelemaan. Katoaisi vertaistuki ja tunne siitä, ettei tarvitse selvitä yksin. Joku voisi jäädä kotiin yksinäisyyteen. Joku voisi palata päihteiden pariin. Joku voisi menettää viimeisenkin kontaktinsa muihin ihmisiin. Ja pahimmillaan ihminen, joka olisi tarvinnut vain vähän tukea oikealla hetkellä, voisi joutua paljon raskaampien palvelujen piiriin. Siksi säästöjä pitäisi miettiä myös toisesta näkökulmasta. Mitä maksaa Elokolo – ja mitä maksaa se, jos Elokoloa ei enää ole? En halua vähätellä taloudellisten päätösten vaikeutta. Mutta ihmisten hyvinvointia ei voi mitata pelkillä euroilla. Jos ennaltaehkäisevä työ loppuu, ongelmat eivät välttämättä katoa. Ne voivat vain siirtyä myöhemmäksi ja tulla silloin paljon vaikeampina ja kalliimpina yhteiskunnan hoidettaviksi. Olen saanut olla osa Lahden Elokolon arkea ja tavata valtavan määrän erilaisia ihmisiä. Se on opettanut minulle paljon elämästä ja ennen kaikkea ihmisistä. Elokolo on ollut minulle työpaikka, mutta monelle kävijälle se on ollut paljon enemmän. Se on ollut paikka, jossa on saanut olla ihminen. Toivon todella, että päättäjät ymmärtävät tämän. Älkää säästäkö pois paikkoja, joissa ihmiset kohdataan ennen kuin heidän ongelmansa kasvavat liian suuriksi. Elokoloja ja EHYT ry:n tekemää työtä tarvitaan. Ehkä enemmän kuin koskaan. Ja vaikka minä olen nyt eläkkeellä, sydämeni jää osittain Elokoloon." @EHYTry ehyt.fi/ehyt-ry/toiminta-ja-…

Niin, hoitoon ei pääse mutta lainsäädännöllä varmistetaan päihteen saatavuus kotiovelle vartissa. Arvomaailmassa on mielestäni paljon korjattavaa. Oheisesta kuviosta näkee päihdehoidon romahduttamisen. Jopa 1990-luvun laman vaikeimpana aikana hoitojaksoja pystyttiin tarjoamaan yli kaksi kertaa enemmän kuin nyt. Alkoholi- ja huumeongelmien hoitamattomuuden kustannukset voivat Suomessa nousta jopa 7,9 miljardiin euroon vuodessa. Tilannekuvan muodostamiseksi suosittelen tätä raporttia: "Yksilön valinnasta yhteiskunnan kannettavaksi? Selvitys päihteidenkäytön kustannuksien kumuloitumisesta Suomessa" ehyt.fi/tuote/yksilon-valinn…

Faktoja: Ministeriön mukaan sote-järjestöissä keskipalkka on hieman päälle 3000 euroa kuukaudessa, joka jää suomalaisten työssäkäyvien keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan palkkatulonsaajien keskipalkka (keskiarvo) Suomessa on noin 4 180 euroa kuukaudessa. Suurin osa järjestöjen henkilöstöstä on auttamistyössä toimivia pienituloisia naisia, joita jäämässä työttömäksi jopa noin 2000 htv:n edestä vuonna 2027 STEA-leikkausten myötä. Tilastokeskuksen mukaan 86 % sote-alalla työskentelevistä on naisia, jota tässä voi pitää suuntaa-antavana lukuna. Yli 6000 euroa/kk tienaavia on ministeriön mukaan avustetuissa järjestöissä 2 % toimihenkilöistä, joista merkittävän osan palkka maksetaan muista kuin valtionavustuksista. Kaikki näistä ei ole johtavia toimihenkilöitä vaan mukana on lääkäreitä, juristeja ja erityistä osaamista omaavia korkeakoulutettuja terveysalan asiantuntijoita. Valtionavustusten leikkaukset nykymallilla johtavat konkursseihin ja hallitsemattomaan sopeutukseen, jossa toiminnan tarve ja tuloksellisuus eivät ohjaa lopputulosta.

EHYT on esitänyt haittaverojen korvamerkitsemistä haittoja ehkäisevään kansanterveystyöhön. Nykyinen epäsuhta on valtava valtiolle tulevien tuottojen ja haittojen ehkäisyyn käytettyjen panostusten välillä. sttinfo.fi/tiedote/71899485/…

EHYT on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Töissä on päihdealan asiantuntijoita. Lisäksi EHYTin luottamushallinnossa on yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä tekemässä vapaaehtoistyötä (mitään palkkioita ei makseta), joista osa on mukana monessa, myös puoluepolitiikassa aina persusuomalaisista, kokoomuksesta keskustaan, vihreisiin, vasemmistoon ja sdp:hen. Työnantaja ei kysy ihmisten pol. taustoja. Onko tällainen vääristävä mustamaalauskuva jossakin liikkeelle? Ehdotatko jonkinlaista laitonta syrjintää, jota työnantajan pitäisi mielestäsi harjoittaa?

@TereSammallahti Olet väärässä. Käytät myös hyvin loukkaavaa kieltä toimijoista, jotka työskentelevät jopa 7,9 miljardin euron vuosittaiset kustannukset aiheuttavan ilmiön vähentämiseksi. Ks. hyvinvointiala.fi/selvitys-p… Toivottavasti @kokoomus @PetteriOrpo palaa tulevaisuudessa vastuulliseen tietoon perustuvaan päätöksentekoon. Tieteen ja kansanterveysviranomaisten kyseenalaistaminen ei sellaista ole. #tiede #politiikka xitter.cf/JMikkonen/status/20658…

@PaavoRautio1 Arvelen, että tässä sinulla menee sekaisin kaksi eri asiaa: yleinen kulutustrendi ja yksittäisen politiikkamuutoksen vaikutus. 1️⃣ Kulutus on laskenut, mutta ei saatavuuden lisäämisen takia. Lasku vuodesta 2007 johtuu hinnasta (lukuisat veronkorotukset), taloustilanteesta, sukupolvimuutoksesta ja juomatapojen muutoksesta. Nämä ovat painaneet kulutusta alas samaan aikaan kun saatavuutta on lisätty. Nyt nimenomaan taantuma tulee painamaan keskikulutusta, mutta myös polarisoimaan haittoja, kuten kävi 90-luvun lamassa. Kotiinkuljetus tuo tähän aivan uuden tekijän etenkin riskiryhmien osalta. 2️⃣ Oikea kysymys ei ole "nousiko kulutus", vaan kuinka paljon enemmän se olisi laskenut ilman saatavuuden lisäämistä. THL:n aikasarjamallinnuksen (Mäkelä 2022) mukaan vuoden 2018 uudistus lisäsi tilastoitua kulutusta noin 3 prosenttia, vaikka kokonaistrendi oli laskeva. Muutos siis nosti kulutusta vastavirtaan. Ja haitat kasvoivat enemmän kuin kulutus: THL arvioi etukäteen uudistuksen lisäävän alkoholikuolemia noin 150:llä vuodessa, ja toteutuneessa jälkiarviossa vuosina 2019–2020 alkoholiperäisiin syihin kuoli noin 160 ihmistä enemmän vuodessa kuin ennen muutosta. Varoitus ei vain toteutunut, vaan ylittyi, koska eniten kuluttavat lisäsivät käyttöään muita enemmän. Tästä @pia_makela osaa kertoa enemmän. 3️⃣ Miksei vaikutus aina näy heti? Koska saatavuus ja hinta vaikuttavat yhdessä. Jos hinta nousee samaan aikaan, se voi kumota saatavuuden kasvun. Suomessa hinta ja muut tekijät ovat painaneet kulutusta alas voimakkaammin kuin saatavuus on sitä nostanut. Saatavuus ei lakkaa vaikuttamasta, se vaikuttaa vastavirtaan. 4️⃣ Tutkimuskonsensus on selvä, mutta päinvastaiseen suuntaan, kuin joku voisi olettaa. Alan arvostetuin ja kattavin tutkimuskooste "Alcohol: No Ordinary Commodity" (Babor ym. 2022), luokittelee fyysisen saatavuuden sääntelyssä 15 keinosta 12 toimivaksi. Parhaiksi keinoiksi se nimeää myyntiaikojen ja -paikkojen rajoittamisen sekä kansanterveysmonopolin, ja mahdollisesti haitallisiksi juuri ne toimet, jotka lisäävät saatavuutta ajallisesti ja paikallisesti. Eli juuri ne, joita eduskunnassa käsittelyssä olevan laki tekee. Jos sinulla on aiheesta tutkimusta, joka on mennyt kaikilta johtavilta alkoholitutkijoilta ohi niin tutustun siihen mielelläni. Lähteet: THL, aikasarjamallinnus vuoden 2018 alkoholilain vaikutuksista (Mäkelä 2022); Babor ym. (2022), Alcohol: No Ordinary Commodity, 3. painos, Oxford University Press. Open access: global.oup.com/academic/prod…

No, yritetään rautalankamallilla. Eli tänään eduskunnan täysistuntoon tuotiin lakiesitys, jonka olennaisia muutoksia ei ole notifioitu EU:lle. Kyse ei ole muotoseikasta vaan kolmesta kohtuullisen vakavasta ongelmasta: 1. Käsittelyssä oleva laki voi jäädä soveltamiskelvottomaksi. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan notifioimattomaan tekniseen määräykseen ei voida vedota yksityisiä vastaan. Eduskunta voisi siis säätää lain, jota tuomioistuin ei saa soveltaa. 2. Itse kiistakysymys jää auki. Voiko ulkomaiseen etämyyntiin asettaa samat prosenttirajat kuin kotimaan myyntiin? Tätä ei ratkaise äänestys salissa vaan EU-oikeudellinen arvio. Notifiointi olisi juuri se menettely, jossa vastaus saataisiin. Sen ohittaminen tukahduttaa tiedon, jota päätös vaatisi. 3. Päätös voi luoda ennakkotapauksen. Jos notifioimattoman esityksen voi tuoda saliin nyt, samaa voidaan soveltaa jatkossakin. Kyse on eduskunnan oman lainsäädäntötyön laadusta ja uskottavuudesta. Kansanterveyttä koskevat lait on valmisteltava huolellisesti ja EU-oikeuden mukaisesti. Kunnollinen menettely ja kansanterveys eivät ole vastakkaisia, vaan molemmat edellyttävät, että tämä tehdään oikein.

Ennaltaehkäisy ei kilpaile hoidon kanssa, se vähentää sen tarvetta. 1) Ennaltaehkäisy on kokonaistaloudellisesti huomattavasti edullisempaa kuin jo syntyneiden sairauksien hoito. Suurimmat kustannukset syntyvät siellä, missä ongelmat pääsevät pitkälle. 2) Liian pitkälle menneitä ongelmia ei aina kyetä hoitamaan, varsinkaan kun päihdekuntoutuksen hoitopäivät ovat jo alle puolet 90-luvun laman tasosta. Päihdetyö on tällä hetkellä historiansa syvimmässä kriisissä. 3) Hoidon tarvetta vähentävä päihdehaittojen ennaltaehkäisy on pitkälti aliresursoidun kolmannen sektorin vastuulla: osaaminen, tietopohja ja toimijat ovat siellä. Julkista taloutta ei tasapainoteta vain leikkauksilla, vaan ennen kaikkea vähentämällä niitä ongelmia, jotka synnyttävät suurimmat kustannukset. Riippuvuustoimialoilta kerätään kolme miljardia haittaveroja ja -tuottoja vuosittain. Kuinka kauan voidaan kerätä rahat haitoista ilman vastuuta ehkäistä niitä?

Alkoholi- ja tupakkaveron tuotot pitää ohjata jatkossa kansanterveystyöhön. 👉🏻 Täsmäkohdennus nykyisten miljardiluokan päihdehaittojen ehkäisyyn ja tavoitteeksi päihdekuolemien puolittaminen. Ruotsissa päihdekuolemia on puolet Suomeen verrattuna, Norjassa tätäkin vähemmän. Julkisen sektorin kuormituksen lisäksi suomalaisille työnantajille koituu pelkästään alkoholista jopa 1 miljardin menetykset vuosittain. Voin lähettää mallin, että mistä rahat otetaan. Korvamerkintä on ollut tupakkalaissa vuoteen 2009 asti pykälätasolla ja on täysin toteutettavissa. @willerydman xitter.cf/JMikkonen/status/20470…

Valtion talousarviossa 2026 valtio kerää päihteiden haittaveroista ja uhkapelituotoista 3,15 miljardia euroa. Tässä valossa on pöyristyttävää sanoa, että rahaa ei olisi esim. päihdehaittojen ehkäisyyn. Pelkästään nykytasolla kaikkien toimialojen sote-järjestöt pyörisivät yhden vuoden tuotolla 11,5 vuotta. Suurin valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön toimija taas 750 vuotta, siis todellakin yhden vuoden haittatuotoilla. Voin lähettää mallin, että miten asian kanssa kannattaisi edetä ja mistä rahat otetaan. Kyse on tahdosta.