Aloitan tänään salkunhoitajana Aristoi Capital Managementissä. Hoidan yhdessä salkunhoitaja Antti Bergholmin kanssa uutta Aristoi Arvonkasvattajat -rahastoa. Arvonkasvattajat sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat pääoman allokaation mestareita. Toisin sanoen rahasto sijoittaa yhtiöihin, joilla on meidän todentama taito sijoittaa kassavirtansa kannattavasti takaisin oman liiketoiminnan kasvattamiseen tai yritysostoihin. Sijoitusfilosofia pohjautuu arvosijoittamiseen "ostamme 50 sentillä yhden euron" -hengessä. Matka sijoittamisen parissa tähän pisteeseen on ollut jälkikäteen katsoen luonteva. Aloitin sijoittamisen sattuman kautta 2009. Äitini oli lainannut kirjastosta pörssiaiheisia kirjoja. Sain juuri omat kirjani luettua ja katselin pöydällä lojuvia pörssikirjoja. Mitähän noista voisi oppia, mietin. Samalla tilille oli kertynyt hieman säästöjä töistä sekä ennakkoperintöä. Korot olivat nollassa, inflaatio mietitytti ja tuottoa oli saatava. Pian säästöjen töihin laittamisesta tulikin intohimoinen vapaa-ajan harrastus ja syventyvä opinahjo. Historia on toinen harrastukseni. Yliopistossa opiskelin taloushistoriaa, mikä on tuonut valtavasti lisäperspektiiviä sijoittamiseen ja nykypäivän ilmiöihin. Historia on hieno harrastus, mutta työkseni en sitä kuitenkaan aikonut tehdä. Miten sitten päästä sijoitusalalle töihin? Vaikka takana on tuhansien tuntien vapaa-ajalla tehtyä opiskelua, paperilla se ei riittänyt. Onneksi törmäsin @Inderes:iin Hain Inderesille alunperin analyytikoksi keväällä 2016, koska muita paikkoja ei ollut tarjolla. En sillä kertaa saanut paikkaa, mutta tj @mikaelrautanen sanoi että pysytään yhteydessä. Sitten jo Nordea-ajoilta kaverini @PetriGostowski (nyt pääanalyytikkona Inderesillä) pääsi analyytikoksi. Pian hän vinkkasi, että nyt Inderesillä haetaan jonkinlaista somettajaa. Tässä oli tilaisuuteni: hain paikkaa, ja sain sen. Olen käynyt lukuisilla videoilla läpi Inderesin yhteisörakentamisen vaiheita, joten en kertaa niitä tässä. Olen kiitollinen melkein 10 vuodesta Inderesillä: rakensimme hienon sijoittajayhteisön. Minulle annettiin vapaat kädet tehdä sisältöä, mistä nautin suuresti ja se toimi yleisöllekin. Työ yhteisönrakentajana oli melkein 100 %:sti myös intohimoinen harrastus. Viime vuosina tiedostin, että sijoittamisesta puhumisen ja vapaa-ajalla sijoittamisen lisäksi olisi hienoa tehdä sitä työkseen. Sijoittaminen kahmaisi leijonanosan vapaa-ajasta, mutta etenkin perheellisenä vapaa-ajan prioriteetit muuttuvat. 2023 keväällä Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa törmäsin Aristoin tiimiin ja perheemme ystävystyivät Aristoin sijoitusanalyytikon Nikolaos Vlassiksen kanssa. Kävimme usein syömässä ja keskustelemassa intohimoisesti osakkeista ja liiketoiminnoista. Tänä vuonna nousi esille ajatus uudesta rahastosta ja ajatus minusta Antin kanssa salkunhoitajana siihen. Pitkän harkinnan jälkeen rahasto eteni ja minä ilmoitin olevani käytettävissä salkunhoitajan työhön. 2009 alkaneella sijoitustaipaleellani alkaa nyt uusi jakso.

Aristoi Arvonkasvattajat: mikä rahasto? Usein kysyttyjä kysymyksiä. Aristoi Arvonkasvattajat -rahasto on auki merkinnöille. Mistä uudessa rahastossa on kyse? Käytiin Antti Bergholmin kansssa usein kysyttyjä kysymyksiä läpi. Ja koska videon voi ymmärtää markkinointimateriaalina, heitän vielä tähän disclaimerin. 😅⚠️ Vastuuvapauslauseke: Tämä sisältö on laadittu markkinointitarkoituksessa, eikä sen puolueettomuutta taata. Finanssivalvonta ei ole tarkastanut tai erikseen hyväksynyt tätä sisältöä. Sisällön laatija tai sidonnaiset yritykset eivät ole vastuussa mistään suorasta tai epäsuorasta tappiosta tai vahingosta, jotka seuraavat minkään sisällön osan käytöstä. Kaikki sijoittaminen sisältää riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoitetun pääoman menettää. Tämä sisältö ei tee lupauksia tulevasta markkinakehityksestä tai saavutettavista tuotoista. Julkaiseva yritys ei tarjoa riippumatonta sijoitusneuvontaa, eikä esitys sisällä sijoitussuosituksia. Toiminnan onnistumisesta ei ole takeita, eikä asetettuihin tavoitteisiin välttämättä päästä. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.

Inderes.fi:hin on luotu ystävällisesti Arvonkasvattajille oma sivu, mistä sitä voi myös seurata 😊Tosin ei siellä vielä ole kuin minun tervetuliaiskirjoitus, ajan kanssa sitten lisää sisältöä. Rahasto kerää jo merkintöjä. 💰Kenties rahaston tuottokäppyräkin pääsee tuolle sivulle, kun päästään sijoittamaan marraskuun alusta alkaen. inderes.fi/companies/Aristoi…

Kiitos SA jälleen lämminhenkisestä haastiksesta! =) Nämä auttavat samalla jäsentelmään omaakin kiireisemmän puoleista elämää. 😌

Kiitos paljon Insinööri! =)

Olen mukana vuoden sijoittaja 2026 -kilpailun finalisteissa. Kiitos luottamuksesta! On ollut ilo kasvattaa suomalaisten sijoitustietoisuutta ja taloudellista lukutaitoa. Tämä työ jatkuu edelleen. 🚀 Käykää äänestämässä ketä finalistia tahansa =)

Minulle on ehdotettu jonkinlaisen “salkunhoitajan päiväkirjan” pitämistä. Ajatus on kutkuttava. En tiedä vielä, minkälaiseksi merkintäni ajan kanssa muotoutuvat, mutta lähdetään tästä liikkeelle Joka tapauksessa kirjoitusaiheita on valtavasti. Olen myös todella kiitollinen kaikista videotoiveista. Videoiden aloittaminen on ehdottomasti aikeena, jahka alkutyöt helpottuvat. Todennäköisesti niitä tulee harvemmin, mutta aiheet ovat syvempiä ja enemmän pohdiskeltuja. Viimeiset puolitoista viikkoa ovat olleet kiireisiä: käytännön “ATK-asioiden” hoitamista (perus officet uudelleen kirjautuminen Aristoin tunnuksin, etäräjäytysohjelma mäkilleni jos hävitän sen), sääntelyasiaa (FIVAn lappusille pitää täyttää kotimaiset osakeomistukset ml. lähipiiri) ja koulutusta. Mukavien juristien kommentit ovat aina selkäpiitä karmivia, koska juridiikassa kaikki on tulkinnanvaraista. Ääritulkinta on (karridoidusti), että jos vahingossa luon katsekontaktin Prisman hyllyjen välissä toiseen ihmiseen, se voidaan tulkita markkinoinniksi koska kasvoni ovat sijoituspiireissä julkisesti tunnistettavat. Tällöin minulla pitäisi roikkua kaulassa valtava vastuuvapauslauseke. Minun pitäisi myös tunnistaa tämä henkilö viranomaisraportteja varten sekä selvittää hänen riskinsietokykynsä. Odotin sääntelyviidakkoa, ja juuri sitä se on ollutkin. Tähän astiset postaukseni ovat kumminkin olleet “ok”. Tottakai, sääntelyä pitääkin olla mutta… on sitä paljon. Kuvaavaa on, että Aristoissa on nyt viisi henkilöä töissä minä mukaanlukien… Mutta vain kahdella (minä ja analyytikko Niko) on teoriassa potentiaali pistää 100 % työajasta osakkeiden tutkimiseen. Hallinto vie 1,5 ihmisen (yksi on osa-aikainen) työajan ja toimari-Antillakin aikaa on mennyt uuden rahaston sääntelyllisiin hommiin yms. teknisiin kommervenkkeihin plus asiakkaiden tapaamisiin. Ja tämä tilanteessa, missä esim. compliancea yms. on vielä ulkoistettu lakifirmalle! Noh, eiköhän tähän alkushokin jälkeen sitten totu. Suurin osa omasta työajastani on oikeasti kuitenkin ollut lempipuuhaani… Eli yhtiöiden tutkimista! Käytännössä se on tarkoittanut vuosikertomusten ja muun primäärimateriaalin (yhtiöiden esitykset, litteroinnit esityksistä) että erilaisten “deep divien” lukemista. Kun teen näitä asioita, ei tämä tunnu työltä ollenkaan vaan harrastukselta! Osakkeista sparrailen päivittäin analyytikko Nikon kanssa. Tunnemme entuudestaan joten nyt ystävyys ja osakkeista keskustelu on vain venynyt vapaa-ajalta myös työajalle. Koska omamme ja rahaston aikajänne on pitkä, teoriassa “ikuinen” (kunnes toisin todistetaan) palloteltavat kysymykset ovat hyvin kvalitatiivisia. Esimerkiksi, uskommeko että yhtiön X kilpailuedut syvenevät vai heikentyvät seuraavan viiden vuoden päästä? Osaammeko arvioida niitä luotettavasti? Mikä on yhtiön Y normaali kannattavuus? Onko viimeiset kymmenen vuotta olleet liian hyviä (tai huonoja) ollakseen “totta”? Onko riski, että alan perusteet muuttuvat niin rajusti esim. tekoälyn myötä, ettei aiempi historia anna mitään osviittaa huomisesta? Onko yhtiössä liikaa muuttuvia osia, mitä ei voi ennakoida? Onko osakkeen hinnoittelu sellainen, että vaikka korot nousisivat 7 %:iin se olisi silti kelpo sijoitus? Ja niin edelleen. Tärkeä tehtävä on myös osakeuniversumin rakentaminen: aloitin jo kesälomalla kasaamaan listaa rahastoon sopivista yhtiöistä. Yhtiöistä pitää tietää oleelliset asiat ja oleelliset riskit (olisi noloa, jos missaisi esim. jonkun yhtiön tilintarkastajan vaihtuneen viisi kertaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tällaiset pitää aina tarkistaa), mutta “buy-siden” näkökulmasta nippelitiedon sijaan vielä tärkeämpää on tietää vaihtoehtoiskustannukset. Jos keskittyy liikaa yhteen yhtiöön, se voi näyttää liian hyvältä koska perspektiivi häviää. Niinpä esim. itse tutkin yleensä 1-1,5 päivää yhtä yhtiötä kunnes jätän sen hautumaan ja siirryn seuraavaan. Kyllä, tässä tulee paljon vertailtua omenia appelsiineihin, mutta se ei ole sijoittajan vinkkelistä väärin. Sijoitusnäkökulmasta osakkeet ovat “samanlaisia”: niistä pitää saada mahdollisimman turvallista ja hyvää tuottoa! Tässä pieni pintaraapaisu kuulumisiin. Kerro mitä pidit. ☺️