Kari Uotin kommenttia kauhistellaan nyt kilpaa, mutta huomauttaisin, että kommentoijat laajentavat yhden oikeusjutun nyt kaikkien naisten asiaksi. Missä kohtaa tästä tuli sellainen? Puolustuksen tehtävä on tuoda esiin syytetyn versio tapahtumista. Jos Amirkhani kertoo, että hän ei ollut kiinnostunut Luodista seksuaalisesti ja tämä asia on tapauksen kannalta relevantti, sen esittäminen kuuluu puolustuksen tehtävään. Kyse on Amirkhanin väitetystä suhtautumisesta Luotiin, ei yleisestä arviosta lähes 40-vuotiaiden naisten haluttavuudesta. Syytetyllä on oikeus puolustautua myös silloin, kun hänen versionsa tapahtumista herättää vastenmielisyyttä. Yhteiskunnassa ei voida tehdä rajausta, että sallittua on ainoastaan sellainen puolustautuminen, joka varmasti miellyttää kaikkia täysin ulkopuolisia ihmisiä. Seksuaalirikosasioissa suljetulla käsittelyllä suojataan ihmisten arkaluonteisia yksityisasioita. Tämä kohu näyttää, minkä takia nämä oikeudenkäynnit ovat yleensä suljettuja. Ylipäätänsä en pidä kamalan järkevänä sitä, että varsinkaan poliitikot ottavat kantaa keskeneräiseen oikeudenkäyntiin suurella varmuudella.

Sivilisaatioilla on kultakausia ja pohjakosketuksia, jotka lasketaan vuosisadoissa. Pohjakosketukset näkyvät esimerkiksi perversoituneita tulkintoina uskonnosta, sotina, sisäisenä hajaannuksena ja vaikkapa tieteen ja taiteen stagnaationa.

Ehdotettu 1 prosentin varallisuusvero yli miljoonan euron omaisuudesta kuulostaa yksinkertaiselta. Mutta katsotaanpa, mitä tapahtuisi suomalaisille kasvuyrityksille, jotka yrittävät haastaa amerikkalaiset kilpailijansa ja pärjätä globaalissa kilpailussa. Kolme suomalaista nuorta yrittäjää perustaa teknologiayrityksen. Tyypilliseen tapaan ensimmäisen vuoden he tekevät töitä ilman palkkaa, asuvat vanhempiensa luona ja laittavat kaiken peliin. Toisena vuonna he saavat miljoonan euron pääomasijoituksen ja palkkaavat ensimmäiset työntekijät. Kolmantena vuonna sijoittajat uskovat yritykseen jo viiden miljoonan euron edestä. Neljännen vuoden kohdalla tapahtuu läpimurto. Kansainväliset sijoittajat sijoittavat yritykseen 50 miljoonaa euroa kasvurahaa ja arvostavat sen 500 miljoonan arvoiseksi. Tällaiset rahoituskierrokset eivät ole Suomessa kuvitelmaa. Vuonna 2025 Verda keräsi 55 miljoonaa, NestAI 100 miljoonaa, ICEYE 150 miljoonaa ja IQM 275 miljoonaa euroa. Nämä ovat juuri niitä toivottuja "Uusi Nokia"-yrityksiä, jotka voivat vetää mukanaan kokonaisen paikallisen ekosysteemin kasvuun. Sijoittajien rahat on tarkoitettu tuotekehitykseen, uusien työntekijöiden palkkaamiseen ja kansainväliseen kasvuun. Yritys tekee tässä kohdassa edelleen tappiota, kuten voimakkaasti kasvavat teknologiayritykset yleensä tekevät. Jos 1% varallisuusvero säädettäisiin, tässä kohtaa tulisi käteen paha ongelma. Perustajat ja aikaiset työntekijät omistavat edelleen yhteensä 54 % yrityksestä. Heidän osakkeidensa laskennallinen arvo on siis 270 miljoonaa euroa. Kukaan heistä ei ole myynyt osakkeitaan. Heillä ei ole miljoonia pankkitilillä. Kaikki heidän tulonsa tulevat yrityksen maksamasta palkasta. Tämä on normaali tilanne kasvuyrityksissä. Ehdotettu varallisuusvero tarkoittaisi heille yhteensä 2,67 miljoonan euron varallisuusverolaskua joka vuosi. Mistä rahat sen maksamiseen? Jos perustajilla ei ole muuta varallisuutta eivätkä he voi myydä osakkeitaan, rahat täytyisi saada yritykseltä palkkana. Osingot eivät ole mahdollisia, koska yritys ei ole voitollinen ja sijoittajat nimenomaan sijoittivat kovaan kasvuun. Suomessa palkasta maksetaan progressiivista tuloveroa, työeläkemaksuja ja työnantajamaksuja. Laskin, paljonko yrityksen pitäisi maksaa ylimääräisiä palkkoja ja sivukuluja, jotta suomalaiselle tiimille jäisi käteen 2,67 miljoonaa verojen maksamiseen. Tämä on siis raha, joka tarvitaan että vuosittainen vero voidaan maksaa, se on ennen elämiseen tarvittavia rahoja. Lopputulos on noin 6,2 miljoonaa euroa vuodessa. Se on 12,4 % koko 50 miljoonan euron kasvurahoituksesta. Kolmessa vuodessa lasku nousisi 18,6 miljoonaan euroon, eli yli kolmannekseen koko sijoituksesta! Kuvittele olevasi kansainvälinen sijoittaja. Sijoitat 50 miljoonaa suomalaisyritykseen, jotta se voisi kilpailla maailman parhaiden kanssa. Sitten kuulet, että yli kolmannes sijoituksestasi joudutaan käyttämään perustajien henkilökohtaisten verojen rahoittamiseen kolmessa vuodessa. Miten reagoisit? Perustajille syntyisi valtava ulkoinen paine etsiä osakkeille ulkomainen ostaja tai harkita muuttoa ulkomaille. Juuri silloin, kun suomalaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä voisi kasvaa kansainvälinen menestystarina. Toivon, että Suomeen syntyy paljon uusia Nokioita. Siksi meidän täytyy ymmärtää, miten kasvuyritysten omistuksen verottaminen eroaa pankkitilillä olevan varallisuuden verottamisesta. Esimerkki on hypoteettinen. Suomessa ei nykyisin ole varallisuusveroa. Laskelma olettaa miljoonan euron verovapaan osuuden kullekin perustajalle, 100 000 euron nykyisen vuosipalkan sekä vuoden 2026 verotuksen.